Tarina

Aamu sarastaa

Laitan aamiaista perheelleni. Olen innostunut, koska ensimmäisen kerran saan kattaa sen uudelle terassillemme. Kävelen terassille ja huomaan, että se on aivan yhtä ihana kuin eilen nukkumaan mennessäni. Se ei ollutkaan unta! Katan aamiaisen ruokaryhmään, jota ei olisi voinut kuvitellakaan avonaisella terassilla.

Herätän perheeni. Aamiaista nauttiessamme katselemme kuinka aamuisen vesisateen pisarat valuvat lasikattoa pitkin. Lapset nauravat aivan kuin olisimme sateen keskellä, mutta emme kastu. Katselen järvelle aallot lyö vaahtopäinä rantaan. En tunne tuulta. Olen tuulien ja sateiden keskellä suojassa. Tämä on unelma, tämä on Lacerta.